maanantai 17. kesäkuuta 2013

"Mä en tiedä, mikä mä oon"


Tänään keskustelin erään tuttavani (X) kanssa. Sain vasta hiljattain tietää, että hän on Somaliasta, ja halusin kysyä aiheesta enemmän. Meillä Suomessa syntyneillä on usein varsin negatiivinen kuva somaleista. He tekevät rikoksia eivätkä käy töissä. X saattaakin usein sanoa ihmisille olevansa Etiopiasta, koska siihen ei liitetä samanlaisia mielikuvia.
    X pakeni somaliasta vuosia sitten isänsä kanssa Keniaan, hänen äitinsä ja muut sisarukset tulivat Suomeen. Puolen vuoden kuluttua X saapui Järvenpäähän.
    Lähtö Somaliasta ei ollut suunniteltu, vaan sodan uhka pakotti X:n perheen lähtemään ja jättämään kaiken jälkeensä. Somaliassa ei ole vuosikymmeniin ollut virallista parlamentarismia, vaan klaanit ovat sotineet keskenään taistellessaan vallasta. Sota on sissisotaa, ja hyökkäykset tulevat yllättäen. Kiduttaminen on yleistä. Sotivat klaanit ovat ostaneet aseita muun muassa Venäjältä - asekauppa on suurta bisnestä, eikä Venäjällä ei ole Somaliaa tai sen tilannetta kohtaan muita intressejä.
    Suomessa X meni esikouluun ja suoritti suomalaisen peruskoulun. Sen jälkeen hän meni lukioon, jonka tosin jätti kesken. Nykyään hän työskentelee hoitoalalla.
    X elää kulttuurien välissä: somaliyhteisön mielestä hän on suomalaistunut liiaksi ollakseen somali; suomalaisten mielestä hän ei ole tarpeeksi suomalainen. Mitä voi sanoa ihmiselle, joka toteaa: ”Mä en tiedä, mikä mä oon”. Itse ainakin jäin sanattomaksi.
    Kuten niin monen muun maahanmuuttajaryhmän tapauksessa, myös somaleille tehdään vääryyttä väittämällä kaikkien olevan samanlaisia ongelmatapauksia. X:n mukaan kielteinen kuva somaleista on syntynyt tiettyjen yksilöiden teoista. Valaisevaa oli, kun hän kertoi, ettei näistä tiettyihin klaaneihin kuuluvista pidetä edes Somaliassa.
    Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että ottamalla itse asioista selvää ja keskustelemalla maahanmuuttajien kanssa osaan arvostaa ihmisyyttä entistä enemmän. Vanhat ennakkoluuloni ovat tähän asti rajoittaneet maailmankuvaani, ja niistä on ollut jopa suoranaista haittaa. Mitään hyötyä en ole niistä saanut. Työpaikkani on monikulttuurinen, ja olen tutustunut ihmisiin 13 eri kansasta – tulee muistaa, että kaikilla kansoilla ei ole omaa maata. Hoitoalalla törmään jatkuvasti ihmisoikeuskysymyksiin ja joudun pohtimaan, mitä hyvä elämä on. Millaista mahtaa olla, kun joutuu lähtemään kotimaastaan ja jättämään kaiken taakseen, kotinsa, sukunsa, koko entisen elämänsä, ja lähtemään ulkomaille, jonne et myöskään ole tervetullut?

Somaliaksi hyvää päivää on muuten 'maalin wanaagsan'.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti