keskiviikko 11. syyskuuta 2013

9/11, henkilökohtainen juhlapäivä

Yhdestoista syyskuuta. 11.9. Anglosaksisissa maissa päivämäärä käännetään muotoon 9/11; 911 on myös Yhdysvaltain hätänumero. Syyskuun yhdestoista on myös Santerin nimipäivä.
    Kun syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskut tehtiin, muistan opiskelleeni tuona päivänä saksan ylioppilaskirjoituksiin. Uutisia tuli koko päivän, ja luonnollisesti ne jatkuivat viikkotolkulla. En muista ulkoa uutisotsikoita; jonkinlaisen "nyt pitää suuttua" -fiiliksen vallassa taisin olla.
    Jonkin aikaa kesti, sitten Yhdysvallat lähti Osama bin Ladenia etsimään. Ei löytynyt, ei. Pakistanista hänet löysivät kymmenen vuotta myöhemmin. Missä lienee välillä piileksinyt.
    USA:n terrori-iskussa uhreja oli 2 977. Surkeaa, ikävää, kamalaa jne. Vuodesta 2001 lähtien on Afganistanissa siviiliuhreja tullut arvioista riippuen 16 725-19 013. Valitettavaa. Sota on sotaa.
    Afganistan, Irak, Syyria. Todisteita, arvioita, syitä hyökätä. Yhdysvaltain ulkopolitiikka on niin häikäilemätöntä, että Machiavellin Ruhtinas tuntuu satukirjalta. Onhan älytöntä kenenkään edes ajatella, että Yhdysvaltojen politiikkaa ohjaisivat minkäänlaiset eettiset vaikuttimet. Politiikka on isointa bisnestä. Syyrian sariinihyökkäystenkin arvellaan olevan jenkkien käsialaa. Palauttakaapa mieleenne Mainilan laukaukset ja antakaa motiiviksi raha; siinä ripaus hv-politiikkaa.