keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Kansani kulttuuri

Jokin aika havahduin kysymykseen, mitä on suomalainen ruoka? Kaikkialla tunnetaan ranskalainen ja italialainen keittiö sekä Aasian eksoottiset maut, mutta suomalaista ruokakulttuuria on vaikeata luokitella edes suomalaisesta näkökulmasta.
    Kyllä, karjalanpaisti on perinteistä suomalaista ruokaa, vaikkakin vastaavanlaista tehdään varmasti muuallakin maailmassa. Entä poronkäristys? Sehän on saamelaista - ainakaan omaan ruokapöytääni ei poronliha säännöllisesti kuulu. Itselleni suomalaisen keittiön määrittely ja klassisimmat ruokalajit tuottavat vaikeuksia, emmekä ole niin intohimoisia asianharrastajia kuin edellä mainitut ranskalaiset tai italialaiset.
Seuraan TV:stä paljon ruokaohjelmia, ja kokeilen mielelläni uusia asioita. Joskus valmistin suomalaista sushia hauesta ja perunasta - olkoonkin, että sushi-nimitys on varattu nimenomaan sumeshi-riisillä tehtyyn ruokaan. Ylipäätään olen pyrkinyt käyttämään suomalaisia raaka-aineita ja valmistamaan ruokaa eksoottisilla valmistusmenetelmillä, joita siis tulkintani mukaan ovat muut kuin pannulla paistaminen tai kattilassa keittäminen.     
    Juhannuksena valmistin karamellisoituja päärynöitä, joissa mausteena oli katajanmarjaa. Joskus tuntuu luontevalta ottaa ruoan sekaan aineksia, jotka kasvavat omassa pihapiirissä.
    Laajemmin aloin miettiä, mitä suomalainen kulttuuri sitten on. Suomen itsenäistymisestä ei ole vielä sataakaan  vuotta, ja sitä ennen ja sen jälkeen olemme saaneet paljon vaikutteita sekä itä- että länsinaapureiltamme. Kannamme edelleen katkeruutta venäläisiä kohtaan talvi- ja jatkosodan vuoksi. Ruotsalaisistakaan emme tykkää, kun he ovat niin.... Sellaisia... Ruotsalaisia. Eihän sitä tarvitse selittää.

Aalto, Sibelius, Järnefelt, Edelfelt, Mannerheim... Suurimmat suomalaiset ovat eläneet jo sukupolvia sitten. Ketkä ovat nykyään menestyneimpiä arkkitehteja tai säveltäjiä Suomessa? Tunnustan tietämättömyyteni tässä asiassa.
    Suomalaisuutta on vaikea määritellä. Me laulamme karaokea, katsomme jääkiekkoa, ryyppäämme jokaisena kristillisenä juhlapyhänä sekä viikonloppuisin (myös muut syyt käyvät), suunnittelemme kännyköitä, ennustamme säätä sammakoista, katsomme BB:tä, keräämme mustikoita, ajamme rallia, purjehdimme... Jo meidän suomalaisten - tai pikemminkin 'Suomessa syntyneiden' - keskinäiset erot ovat niin suuria, että tuntuu, kuin jokainen olisi vieraan kulttuurin edustaja. Ja niinhän se oikeastaan onkin. Kansallinen identiteettimme on vahva, mutta sen määrittely ja siihen olennaisesti kuuluvien asioiden kertominen on likipitäen mahdotonta. Millainen uhka vieraat kulttuurit voisivat täten olla suomalaisuudelle?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti